Korvauksen vaatiminen yhteisomistajalta asunnon tai mökin käytöstä

Useampi henkilö saattaa omistaa asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet, kiinteistön tai vapaa-ajan kiinteistön määräosin. Tällöin yhteisomistussuhde myös jonkin verran rajoittaa yhteisomistajan oikeutta käyttää yhteisomisteista asuntoaan tai mökkiään haluamallaan tavalla. Jos yhteisomistajaa estetään käyttämästä tällaista omaisuuttaan omistusosuutensa mukaisessa suhteessa tai jos hän estyy käyttämästä sitä, saattaa hänellä olla oikeus vaatia korvausta muilta yhteisomistajilta.

Tyypillisesti yhteisomistussuhde perustetaan siten, että parisuhteen osapuolet ostavat kodin tai mökin yhteiseen käyttöönsä, perinnönjaossa kuolinpesän omistama asunto tai mökki jaetaan useamman kuolinpesän osakkaan kesken tai jokin henkilöpiiri ostaa ns. kimppamökin, jota kunkin yhteisomistajan on tarkoitus käyttää vuorollaan. Osapuolten välinen yhteisomistussuhde ei kuitenkaan aina suju ongelmitta, vaan yhteisomistajien välejä saattavat hiertää erilaiset näkemyserot tai riidat koskien yhteisomistuksen kohteena olevaa omaisuutta.

Yksi yleinen riidanaihe on omaisuuden käytön epätasainen jakautuminen yhteisomistajien kesken. Tällöin voidaan katsoa, että muut yhteisomistussuhteen osapuolet kuin se, joka ei syystä tai toisesta käytä omaisuutta niin paljon kuin hänellä olisi siihen oikeus, hyötyvät tästä järjestelystä viimeksi mainitun kustannuksella. Asuntoa tai mökkiä vähemmän kuin omistusosuutensa mukaisessa suhteessa käyttävän oikeus vaatia korvausta muilta yhteisomistajilta riippuu käytön epätasaisen jakautumisen syystä.

Yhteisomistajalla ei ole oikeutta vaatia korvausta toiselta yhteisomistajalta, jos hän käyttää mökkiä tai asuntoa vapaaehtoisesti vähemmän kuin hänellä olisi oikeus käyttää sitä. Sen sijaan, jos yhteisomistaja oikeudettomasti estää toista yhteisomistajaa käyttämästä omaisuutta, on tästä kärsivällä yhteisomistajalla oikeus vaatia korvausta käytön estävältä yhteisomistajalta. Lisäksi ainakin tietyin perustein yhteisomistajalla on oikeus vaatia korvausta toiselta yhteisomistajalta ollessaan estynyt käyttämästä yhteisomisteista omaisuuttaan.

Asunnon käytön osalta peruste korvausvaatimuksen esittämiselle voisi syntyä esimerkiksi siinä tilanteessa, että perinnönjaon jälkeen yksi perillisistä asettuisi asumaan muiden perillisten kanssa määräosin yhteisomistamaansa asuntoon – tai hänen jatkaessa asumistaan siinä – kysymättä tähän lupaa muilta perillisiltä. Tässä tapauksessa muilla yhteisomistussuhteen osapuolilla saattaisi olla oikeus vaatia asumishyötykorvausta asunnossa asuvalta yhteisomistajalta omistusosuuksiensa mukaisessa suhteessa.

Mökin käytön osalta peruste korvausvaatimuksen esittämiselle voisi syntyä esimerkiksi siinä tilanteessa, että yksi yhteisomistajista majoittuisi mökille koko perheensä voimin jonain suosittuna mökkeilyajankohtana – kuten juhannuksena, heinäkuun hellepäivinä tai hiihtolomalla – sopimatta tästä muiden yhteisomistajien kanssa. Tämän toimintatavan voisi katsoa estävän yhtä tai useampaa yhteisomistajaa käyttämästä mökkiä tarkoituksenmukaisella tavalla, mikä saattaisi perustaa oikeuden vaatia korvausta mökin käytön estävältä yhteisomistajalta.

Yhteisomistajien välisen avoliiton päättymisen ja siitä seuraavan erilleenmuuton vuoksi yhteisomisteisesta asunnosta poismuuttanutta entistä avopuolisoa voidaan pitää yhteisomistussuhteeseen vaikuttavalla tavalla estyneenä käyttämästä ko. asuntoa. Oikeuskäytännössä onkin katsottu, että tämän ihmissuhdetta koskevan välirikon perusteella asunnosta poismuuttaneella yhteisomistajalla on oikeus vaatia asumishyötykorvausta siellä asumista jatkavalta yhteisomistajalta ainakin kohtuulliseksi katsottavan yhteisen omaisuuden järjestelemiseen tarvittavan ajan jälkeen.

Avioliiton aikana tapahtuva välirikko ja siitä seuraava erilleenmuutto eivät oikeuta aviopuolisoa vaatimaan asumishyötykorvausta samoin perustein kuin avoliiton päättymistilanteessa. Tältä osin oikeuskäytännössä näyttäisi katsotun, että mahdollisesta erilleenmuutosta huolimatta aviopuolisoilla ei ole oikeutta vaatia asumishyötykorvausta toisiltaan avioliiton keston ajalta, vaan mahdollinen asumishyötyä koskeva vaatimus tulisi esittää puolisoiden välistä elatusvelvollisuutta koskevan perusteen nojalla. Avioeron jälkeisen ajan osalta yhteisomisteisesta asunnosta poismuuttanut voi vaatia ko. asuntoon asumaan jääneeltä entiseltä aviopuolisoltaan asumishyötykorvausta. Tavanomaisesti tällainen vaatimus esitetään osituksen yhteydessä.

Haluatko ennaltaehkäistä yhteisomisteista omaisuutta koskevia riitoja? Katsotko olevasi oikeutettu vaatimaan korvausta tai muuta hyvitystä asunnon tai mökin käytöstä toiselta yhteisomistajalta? Vaaditaanko sinulta asunnon tai mökin käytöstä korvausta tai muuta hyvitystä kohtuuttomasti tai kokonaan perusteettomasti? Tarvitsetko apua sinulle kuuluvan hallinnan palauttamisessa? Pitäisikö yhteisomistussuhde purkaa kokonaan? Siinä tapauksessa sinun kannattaa harkita yhteydenottoa sellaiseen asianajotoimistoon, joka hoitaa yhteisomistussuhteita koskevia oikeudellisia asioita.

Asianajotoimisto Justeria Oy on korkeatasoisia oikeudellisia palveluja tarjoava asianajotoimisto, jonka painopistealueina ovat pienten ja keskisuurten yritysten liikejuridiikka sekä yksityishenkilöiden ja perheiden varallisuusoikeudelliset asiat. Lisätietoa Asianajotoimisto Justeria Oy:stä löydät osoitteesta www.justeria.fi

Antti Sahinoja
Antti Sahinoja
050 466 7626
antti.sahinoja@justeria.fi

Kirjoittaja on Asianajotoimisto Justeria Oy:ssä työskentelevä varatuomari, joka on erikoistunut mm. sopimus-, velvoite- ja muihin varallisuusoikeudellisiin asioihin.

Jaa sosiaalisessa mediassa: